Kisat on tältä vuodelta kisattu ja aika summata kulunut kausi. Loppuvuonna tapahtui paljon juttuja niin kilpailukentillä, kuin siviilimaailmassa. Muutto Jyväskylään, opiskeluiden alku liikuntatieteellisessä, sekä armeijasta kotiutuminen ovat olleet suuriamuutoksia ja muuttaneet jossakin määrin arkea.
Urheilupuolella kerroinviimeksimuun muassa tulevasta matkasta nuorten MM-kilpailuihin Portugaliin. Valmistautumiset oli tehty viimeisen päälle ja olimme matkanneet joukkueen kanssa paikan päälle. Pari päivää ennen ensimmäistä starttia kilpailuorganisaatio viestitti, että hallitus on asettanut maanlaajuisen maastoissa liikkumiskiellon. Syynä olivat laajat maastopalot, sekä raju kuumuus ja kuivuus. Auton mittari näytti parhaillaan 46 astetta.
Kilpailuviikko muuttui nopeasti sprintti-eli kaupunkisuunnistus teemaiseksi ja metsämatkat peruttiin. Jälkikäteen totesimme, että aluksi epäonninen sattuma saattoikin pelastaa monta urheilijaa läpmpöhalvaukselta. Pitkän matkan lähemmäs puolitoistatuntinen kilpailu olisi ollut epäinhimillistä suorittaa niissä olosuhteissa. Loppujen lopuksi juoksimme kolme sprinttikilpailua sen viikon aikana, jotka menivät Suomen joukkueelta kohtuullisen hyvin. Muutama viikko kotiinpaluun jälkeen tuli tieto, että aiemmin perutut maastomatkat järjestetäänkin marraskuussa samassa paikassa. Siitä lähti uusi projekti kohti kyseisiä kisoja jossa syksyn SM-kilpailut toimivat hyvinä välietappeina. Aikahyppäys nykyhetkeen.
Vajaa viikko sitten palasimme takaisin kotimaahan nuorten MM-kilpailuiden 2. kierrokselta. Ohjelmaan sisältyi keskimatka, viesti ja pitkämatka. Omalta osalta pääsin hyvään kuntoon ennen kisoja, joskin matkustus verotti parasta terää. Henkilökohtaisissa starteissa suoriuduin tasolla “ihan ok hyvä”, molemmissa sijoittuen sijalle 20 /127. Keskimatkalla jalat eivät olleet vielä riittävän virkeät, mutta suunnistus sujui. Pitkällä oli täysin päinvastoin. Viestistä riittää kuitenkin eniten kerrottavaa. Kolmiosuuksisessa viestissä juoksin toisen osuuden ja vahvalla suorituksella nostin meidät sijalta 16. Sijalle 4. Ankkurimme, turkulainen Touko Seppä, oli paras mahdollinen valinta ja hän hilasi meidät MM-hopealle. Vain Ruotsi ehti edelle.
Tyttöjen sarjassa Suomi sai pronssia ja molempien kakkosjoukkueet olivat mukana mitalitaistelussa aivanloppuun saakka. Erityisen kova panostus siis koko tiimiltä. Näin päättyi tämä kilpailukausi ja samalla juniorivuoteni. Ensi vuonna siirryn nimittäin miesten yleiseen sarjaan ja siellä kilpailu on aiva eri tasolla. Yhteistyöni Oiva-apteekin kanssa näyttää saavan myös jatkoa ja ensi keväälle meillä onkin sunnitteilla mahdollista suunnistuskoulutoimintaa. Siitä lisää kuitenkin aikanaan.
Tässä oli tältä vuodelta minun kuulumisia sieltä ja täältä. Seuraavalla kaudella tehdään asiat vielä isommin ja paremmin kohti unelmia. Hyvää loppuvuotta ja uuden vuoden alkua, sekä erityiset terveiset kaikille isille huomisen isänpäivän johdosta.
